Rotukuvaus
(lainaus www.cairnterrieri.fi)

Cairn on rohkean ja avoimen luonteensa takia mainio seurakoira, iloinen ja ystävällinen. Tervetulohaukku vieraan saapuessa kuuluu, mutta pian tulija saa lipaisun poskelleen. Cairn on myös innokas leikkikaveri lapsille, usein kyltymätön pallonpelaaja. Luolakoiran rankkaan työhön sopivan rakenteensa ansiosta se on väsymätön ulkoilukaveri.

Aktiivisena pikkukoirana cairn tarvitsee runsaasti toimintaa, ulkoilua ja leikkiä - ainakin nuori koira keksii kyllä ikävystyessään puuhaa itsekin, mutta sen touhut eivät välttämättä aina isäntää miellytä... Seuralliset cairnit viihtyvät useamman koiran laumassa. Hyvin usein käykin niin, että perheeseen tulee pian toinen koirakaveri.

Cairn on oivallinen agilitykoira, joskin terrierien tapaan vahvan oman tahdon omaavaa koiraa on hieman vaikeampi kouluttaa kuin perimältään palvelusalttiimman rodun edustajaa. Sopivassa ohjauksessa cairn menestyy kyllä tottelevaisuuskehissä.

Metsästysvaisto on useimmilla yksilöillä tallella, myyrien ja hiirien metsästys sujuu taidolla. Tilaisuuden tullen saattaa cairn nykypäivänäkin tappaa supikoiran, ajaa tuntikausia jäniksiä tai uida vesilintujen perään. Luolakoirana cairn on suhteellisen harvinainen, mutta rodulla on oikeus luolakokeisiin, ja onpa cairnista saatu käyttövaliokin.

Cairnin turkki voi olla monen värinen vehnänvaaleasta melkein mustaan - brindleväriset ( tummat ) koirat vielä tummuvat iän myötä.  Rakenteeltaan turkki on aina kaksikerroksinen: karkea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla. Tällaisen turkin perushoitoon kuuluu viikottainen kampaus.

Pesua ei suositella kuin pari kertaa vuodessa, ellei koira ole todella likainen. Kotikoirankin turkki vaatii trimmausta 2-3 kertaa vuodessa, näyttelyyn vietävän useamminkin. Trimmaus tehdään sormin nyppimällä. Koiran oppii siistimään itsekin, mutta näyttelytrimmaus on ainakin aluksi syytä antaa asiantuntijan tehtäväksi. Hoidetusta turkista ei juuri lähde karvaa.


 
Cairnterrierin rotumääritelmä

FCI:n 24.06.1987 hyväksymän rotumääritelmän mukainen.
Käännös SKL-FKK:n hyväksymä 9.5.1989
Brittiläinen rotu

Yleisvaikutelma

Ketterä, valpas, sievistelemättömältä ja luonnolliselta vaikuttava. Nojaa seistessään eturaajoihinsa. Raajat voimakkaat. Rintakehä syvä. Liikkeet hyvin vapaat. Karvapeite säänkestävä.

Ominaspiirteet
Toimeliaalta, rohkealta ja kestävältä vaikuttava

Luonne
Peloton ja iloinen. Itsevarma, mutta ei riidanhaluinen.

Pää
Pieni, mutta sopusuhtainen runkoon nähden. Runsaskarvainen. Kallo leveä.
Otsapenger selvä ja silmien välissä selvästi tunnettava vako. Kuono voimakas.
Leuat vahvat, mutta eivät liian pitkät eivätkä raskaat. Kirsu musta.

Silmät
Etäällä toisistaan, keskikokoiset, tumman pähkinänväriset, hieman painuneina kulma- karvojen varjossa.
 		  

Korvat
Pienet, teräväkärkiset, iloisesti pystyt; eivät liian lähekkäin eivätkä liian runsaan karvan peittämät.

Purenta
Hampaat suuret. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti yläleuan hampaiden taka- pintaa. Hampaat suorassa kulmassa luihin nähden.

Kaula
Kauniisti runkoon liittyvä, ei lyhyt.

Eturaajat
Lavat viistot. Raajat keskipituiset, karkeakarvaiset. Luusto vahva, mutta ei liian raskas. Kyynärpäät eivät ulkonevat.

Runko
Selkä suora, keskipituinen. Kylkiluut hyvin kaarevat, rintakehä syvä, lanne vahva ja taipuisa.

Takaraajat
Reidet hyvin vahvat ja lihaksikkaat, polvikulmat hyvät, mutta eivät liialliset. Kinner matala, kinnervarret takaa katsoen yhdensuuntaiset.

Käpälät
Etukäpälät takakäpäliä suuremmat ja voivat kääntyä hieman ulospäin. Päkiät paksut ja vahvat. Litteät, kapeat tai hajavarpaiset käpälät sekä pitkät kynnet virheitä.

Häntä
Lyhyt, kuitenkin sopusuhtainen kokonaisuuteen nähden. Runsaskarvainen, ei kuitenkaan huiskumainen. Iloisesti pystyssä. Ei liian korkealle tai matalalle kiinnittynyt. Hännänkärki ei saa kääntyä selkää kohden.

Liikkeet
Askel vapaa ja sulava. Eturaajat ojentuvat pitkälle eteen. Takaraajoissa voimakas työntö.
Kintereet eivät liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan.

Karvapeite
Hyvin tärkeä. Säänkestävä, kaksikerroksinen. Peitinkarva runsas ja karkea, ei jäykkä, vähäinen laineikkuus sallitaan. Aluskarva lyhyt, pehmeä ja tiivis. Avoin turkki virheellinen.

Väri
Kerman- tai vehnänvärinen, punainen, harmaan eri sävyt, melkein musta. Juovikkuus kaikissa edellä mainituissa väreissä hyväksytään. Tumma väri korvissa ja kuonossa hyvin tyypillistä. Täysin musta, valkoinen tai musta ruskein merkein ovat virheellisiä värejä.

Koko
Säkäkorkeus noin 28-31 cm, mutta suhteessa painoon. Ihannepaino 6-7,5 kg.