ROTUKUVAUS
(lainaus:
cairnterrierikerho)
Cairn
on rohkean ja avoimen luonteensa takia mainio seurakoira, iloinen ja
ystävällinen. Tervetulohaukku vieraan saapuessa kuuluu, mutta pian tulija saa
lipaisun poskelleen. Cairn on myös innokas leikkikaveri lapsille, usein
kyltymätön pallonpelaaja. Luolakoiran rankkaan työhön sopivan rakenteensa
ansiosta se on väsymätön ulkoilukaveri.
Aktiivisena
pikkukoirana cairn tarvitsee runsaasti toimintaa, ulkoilua ja leikkiä - ainakin
nuori koira keksii kyllä ikävystyessään puuhaa itsekin, mutta sen touhut eivät
välttämättä aina isäntää miellytä… Seuralliset cairnit viihtyvät useamman
koiran laumassa. Hyvin usein käykin niin, että perheeseen tulee pian toinen
koirakaveri.
Cairn
on oivallinen agilitykoira, joskin terrierien tapaan vahvan oman tahdon omaavaa
koiraa on hieman vaikeampi kouluttaa kuin perimältään palvelusalttiimman rodun
edustajaa. Sopivassa ohjauksessa cairn menestyy kyllä tottelevaisuuskehissäkin.
Metsästysvaisto
on useimmilla yksilöillä tallella, myyrien ja hiirien metsästys sujuu taidolla.
Tilaisuuden tullen saattaa cairn nykypäivänäkin tappaa supikoiran, ajaa
tuntikausia jäniksiä tai uida vesilintujen perään. Luolakoirana cairn on
suhteellisen harvinainen, mutta rodulla on oikeus luolakokeisiin, ja onpa
cairnista saatu käyttövaliokin.
Cairnin
turkki voi olla monen värinen vehnänvaaleasta melkein mustaan - brindleväriset
( tummat ) koirat vielä tummuvat iän myötä. Rakenteeltaan turkki on aina
kaksikerroksinen: karkea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla. Tällaisen turkin
perushoitoon kuuluu viikottainen kampaus. Pesua ei suositella kuin pari kertaa
vuodessa, ellei koira ole todella likainen. Kotikoirankin turkki vaatii
trimmausta 2-3 kertaa vuodessa, näyttelyyn vietävän useamminkin. Trimmaus
tehdään sormin nyppimällä. Koiran oppii siistimään itsekin, mutta
näyttelytrimmaus on ainakin aluksi syytä antaa asiantuntijan tehtäväksi. Hoidetusta
turkista ei juuri lähde karvaa.
ROTUMÄÄRITELMÄ
FCI:n 24.06.1987 hyväksymän rotumääritelmän mukainen, käännös SKL-FKK:n hyväksymä 9.5.1989, brittiläinen rotu.
Yleisvaikutelma
Ketterä,
valpas, sievistelemättömältä ja luonnolliselta vaikuttava. Nojaa seistessään
eturaajoihinsa. Raajat voimakkaat. Rintakehä syvä. Liikkeet hyvin vapaat.
Karvapeite säänkestävä.
Ominaispiirteet
Toimeliaalta,
rohkealta ja kestävältä vaikuttava
Luonne
Peloton
ja iloinen. Itsevarma, mutta ei riidanhaluinen.
Pää
Pieni,
mutta sopusuhtainen runkoon nähden. Runsaskarvainen. Kallo leveä. Otsapenger
selvä ja silmien välissä selvästi tunnettava vako. Kuono voimakas. Leuat
vahvat, mutta eivät liian pitkät eivätkä raskaat. Kirsu musta.
Silmät
Etäällä
toisistaan, keskikokoiset, tumman pähkinänväriset, hieman painuneina kulma-
karvojen varjossa.
Korvat
Pienet,
teräväkärkiset, iloisesti pystyt; eivät liian lähekkäin eivätkä liian runsaan
karvan peittämät.
Purenta
Hampaat
suuret. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat
koskettavat tiiviisti yläleuan hampaiden taka- pintaa. Hampaat suorassa
kulmassa luihin nähden.
Kaula
Kauniisti
runkoon liittyvä, ei lyhyt.
Eturaajat
Lavat
viistot. Raajat keskipituiset, karkeakarvaiset. Luusto vahva, mutta ei liian
raskas. Kyynärpäät eivät ulkonevat.
Runko
Selkä
suora, keskipituinen. Kylkiluut hyvin kaarevat, rintakehä syvä, lanne vahva ja
taipuisa.
Takaraajat
Reidet
hyvin vahvat ja lihaksikkaat, polvikulmat hyvät, mutta eivät liialliset. Kinner
matala, kinnervarret takaa katsoen yhdensuuntaiset.
Käpälät
Etukäpälät
takakäpäliä suuremmat ja voivat kääntyä hieman ulospäin. Päkiät paksut ja
vahvat. Litteät, kapeat tai hajavarpaiset käpälät sekä pitkät kynnet virheitä.
Häntä
Lyhyt,
kuitenkin sopusuhtainen kokonaisuuteen nähden. Runsaskarvainen, ei kuitenkaan
huiskumainen. Iloisesti pystyssä. Ei liian korkealle tai matalalle
kiinnittynyt. Hännänkärki ei saa kääntyä selkää kohden.
Liikkeet
Askel
vapaa ja sulava. Eturaajat ojentuvat pitkälle eteen. Takaraajoissa voimakas
työntö. Kintereet eivät liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan.
Karvapeite
Hyvin
tärkeä. Säänkestävä, kaksikerroksinen. Peitinkarva runsas ja karkea, ei jäykkä,
vähäinen laineikkuus sallitaan. Aluskarva lyhyt, pehmeä ja tiivis. Avoin turkki
virheellinen.
Väri
Kerman-
tai vehnänvärinen, punainen, harmaan eri sävyt, melkein musta. Juovikkuus
kaikissa edellä mainituissa väreissä hyväksytään. Tumma väri korvissa ja
kuonossa hyvin tyypillistä.
Täysin
musta, valkoinen tai musta ruskein merkein ovat virheellisiä värejä.
Koko
Säkäkorkeus
noin 28-31 cm, mutta suhteessa painoon. Ihannepaino 6-7,5 kg.